maanantai 23. kesäkuuta 2014

Miksi en perustaisi omaa kahvilaa;)

On päiviä jolloin mietin narves ( norjalainen kioski) jonossa aamulla maksaessani caffe lattea. Että millaista olisi työskenellä kioskissa tai jossain kahvilassa. Hymyillä ja tavata ihmisiä heidän arjessaan, kun he kiirehtivät töihin, kouluun, lastentarhaan, ostavat suklaata sydän suruunsa tai ihan muuten vain. Millaista se olisi? Olisiko se helpompaa?Vähemmän vaastulisempaa.? Iloisempaa työtä.?En tiedä kun en ole kokeilut. Mutta grillillä olen työskennellyt monta vuotta 16 vuotiaasta 18 vuotiaaksi asti ja satunnaisesti sen jälkeenkin. Muistan kiireiset hellekesät ja muutaman asiakkaan jotka kaiken kiireen keskeellä kysyivät miltä tuntuu olla töissä grillin lämmössä kun ulkona on 30 +. Voit varmaan arvata mitä ajattelin, ( jätän sen kertomatta)mutta vastasin hymyillen että saisiko olla jäätelöä tai jotain virvoke juomaa lisäksi .Mutta noita hellepäiviä ja muutamaa ilkeää asiakasta lukuunottamatta mä viihdyin ja pidin työstäni. Arvostin ( ja arvostan edelleen, mielestäni kaikki työ on yhtä arvokasta) työtäni ja minulla oli hauskaa työkavereitteni kanssa. Opin tekemään töitä, kohtaamaan ihmisiä ja ottamaan vastuuta. 16 vuotiaana vastuu pelootti ja pelkäsin tekeväni jotain väärin. Mutta mitä ennemmän opin sitä varmemaksi tulin ja itsetuntoni kasvoi. Uskon että vuodet grillillä koulun ohessa työskenelessä antoivat minulle rohkeutta uskaltaa kohdata erinlaisia asioita ja ihmisiä myöhemmin elämässäni.

Kun sairaanhoitajana työni on todella vastuulista ja vuosien varrella olen nähnyt monenmoista mietin hetkittäin sitä miten älyttömän pienestä kaikki on kiini. Kuinka ihmishenki monta kertaa voi olla ohuen langan varassa. Niissä hetkissä saatan haikailla hetkellisesti grillityötä jolloin pahinta mitä olisi voinut tapahtua  olisi ollut polttaa pihvi ( pilata vahingossa asiakkaan ruoka) mikä olisi ollut todella harmillista mutta aina olisin voinut paistaa uuden tilalle.  Siittä huolimatta pidän nykyisestä työstäni. Jollain lailla koen sen kutsumuksena ja vaikka joskus tuntuu että yhteiskunta ei osoita arvostusta, niinkuin mielestäni pitäisi. Koen työni arvokkaana ja kuuleen hiljaisen kiitoksen potilailtani pienten ja joskus suurempienkin tekojen kautta. Se auttaa jaksamaan ja antaa iloa työhöni. Toivottavasti sinäkin saat iloa siittä mitä juuri nyt teet. Mielestäni tärkeintä on että pitää ja arvostaa sitä mitä tekee. Ehkä mä joskus kokeilen vielä kahvilatyötä tai haen kioskiin töihin. Miksen kokeilisi.? Ehkä perustan oman pienen kahvilan jollekin vilkkaalle kauppa kadulle ja tarjoilen sielä minun omatekoista taco- piirakkaa ja mustikka kakkua. ( kaksi asiaa mitkä osaan leipoa hyvin ;) kuka tietää. Tuuthan mun kahvilassa sitten piipahtamaan:)

Näin pienistä kengistä ja askeleista me olemme lähes kaikki lähteneet kulkemaan eteenpäin. Miksi emme uskalataisi ottaa nyt isompana suurempia askelia kohti unelmiamme:) 

Jätskikakku

Tulimme äskein päiväkodista. Ja mieli on kevyt kuin höyhenellä. Ensi vaikutelma oli todella hyvä. Hoitajat tulivat heti tervehtimään iloisesti, lapset näyttivät tyytyväiseltä. Paikka oli vähän metsän keskellä ja lähellä hevostallia ( jossa he retkeilevät kuulema lasten kanssa usein). Laskin nopeasti mielessäni että hoitajia oli kaksi viittä lasta kohti mikä on mielestäni hyvä. Paikka oli aika vasta uudistettu. pihalla oli runsaasti leikki tlaa ja uusia vempeleitä ( keinuja ja liukumäkiä useampi ja hiekkalaatikoita monta myös.) hoitajilla oli aikaa tulla lasten kanssa juttelemaa meille ja iselin katseli kiinostuneena ympärilleen.  Sovimme osaston hoitajan kanssa milloin iselin aloittaa ja kävimme läpi käytännön asiat. Iloisina vilkutimme heipat ja tulimme kotiin. Ruuan jälkeen herkutellaan jätskikakkua. Ja sitä että mulla alkaa ylihuomenna L o m. A. Matkat on varattu ja vuokra auto tilattiin viimetippaan( tyhmää varata näin myöhään kun hyvät on mennyt ja saa maksaa enempi) jospa tästä viisastuisi ensi kertaan.

Tutustuminen päiväkotiin.

Tänään on se päivä jota olen jännittänyt pitkään. Ja pian lähemme sinne ,iiks. Toivottavasti mieli on tyyni kun palaamme kotiin. (Tutustuminen tarhaan). Iselin ei vielä aloita mutta käymme katsomassa ja vähän tutustumassa.
Iselin on vielä päivunilla ja mä käytän ajan hyödyksi ja plärälen vanhaa family living lehteä. Hyvin nukutun yön jälkeen mun inspiraatio on nousu käyrällä ja mä haluaisin maalata taulun nyt. Mutta en kerkeä. Tarha tutustumisen jälkeen kutsuu työt, huomenna samma igen ja sit me lähetäänkin jo reissuun. Joskus toivoisin että päivässä olisi enempi tunteja.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Herkkujen valmistelua.

Meillä oli todella mukava juhannus ystävä perheen kanssa. olimme aikasemmin sopineet että vietämme juhanuksen joko ulkona tai sisällä,säästä riippuen. kylmän sään vuoksi olimme siis kotona. Elias teki omatekoista limukkaa granaatiomenasta ,sitruunasta,vedestä ja sokerista. Minä leivoin kesäisen mansikka-mustikka macarone kakun ( mikä ei kylläkään sisältänyt macaronea koska en löytänyt sitä kaupasta ja tyydyin philadelfia juuston= toimi hyvin) syötiin uusia perunoita grillattiin, lihaa ja makkaraa ja vihaneskia. Meidän ystävillä on Iselinin ikäinen pikkupoika niin Iselin sai myös leikki kaverin.
Meidän maailmanmatkaaja kaverikin tuli käymään myöhemmin illalla. (Hänen elämäntyylinsä on matkustaminen ja on matkustanut maailman ymäpäri useamman kerran elämänsä aikana) niin juttelimme paljon matkustamisesta. Itsekkin vietin sinkkuvuosinanin 10 vuotta matkalaukku elämää  joten aihe on minulle aina mieleuinen. En kyllästy koskaan kuulemaan matkoista ja elämyksistä ja minun mielestä paras siotus elämässä on tehdä asioita mistä pitää. En ole koskaan katunut sitä että olen matkustanut paljon ja sitä kautta maailmankuvani on avartunut. Kun uskaltaa avata oven unelmille (vaikka pelottaisikin) on se suurinta vapautta mitä voi kokea.

 Elias tekemässä oma tekoista limssaa. Harmi kun mä unohdin ottaa kuvan limsasta se oli vaaleanpunaista ja ihanan freesiä. Mä en osaa itse tehdä sitä, pitää joskus kysyä ohje Eliakselta.
 Tämä on yksi mun favorit. Taco-paj. Jopa minunlainen tohelo leipuri saa tämän onnistumaaan.
 tässä ohje.
 Mun sisko oli lähettänyt postissa Iselinille nuo pikku shortsist, Aivan ihanat <3 (zarasta yksi mun lempi kaupoista)
 Tässä se kesä-kaku
 POSEE!

 Pikkunen <3
Me löydettiin roskisesta täm' pikku pyörä- Elias laittoi sen kuntoon ja maalasi vielä uudestaan. Tällä lapset jaksoivat leikkiä loputtomiin.

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Hyvää Juhannusta!

 Yksi matto oli näköjään unohtunut ulos. Saatiin se viime hetkellä sisälle ennen kuin kastui. Toiveeni aurinkoisesta ilmasta ei toteunut.
 Satu tuokio ennen nukkumaan menoa. Mä haluan lukea suomalaisia kirjoja Iselinille joka ilta, ettei unodu suomen kieli sitten kun tarha alkaa
 Iselinin kummiviiri on juhanuksen kunniaksi nostettu esiin. :) Kiitos Viiristä Kummitädille.
Kaikille mukavaa juhannusta kaikille!

torstai 19. kesäkuuta 2014

Ennenen kuin lähdin töihin tänään toivoin vesisadetta ja mun toive toutui sitä tuli kaatamalla. ( luulin ensiksi että tulee rakeita mut ei sadetta se oli ). Nyt on sade loppu ja huomiseksi voisin toivoa aurinkoa kun kerta on juhannuskin. Mulla on aamuvuoro jonka jälkeen vietämme juhanusta säästä riippuen joko kotona tai ulkona. Viime vuonna vietimme juhanuksen mökillä sukulaisten kanssa. Se oli Iselinin ensimmäinen juhannus ja siksi meille erityisen tärkeä. Kaikki halusivat ihastella Iseliniä vuoronperään ja me oltiin itsekkin aivan ihmeissään meidän pienestä vauvvasta. <3 Tänä vuonna me ei päästy juhanukseksi suomeen mutta kohta kUmminkin. Lasken jo päiviä ja odotan innolla että saan nähdä kaikki rakkaat. Iselin saa myös tavata serkkujaan ja vierailla meidän molempien kotona ja mökeillä.
Mä huomasin että lähes kaikki mun vaatteet on harmaita ja näin kesällä kaipaan muitakin värejä. vaaleanpunainen paita on mielestäni hieno kun on vähän ruskettunut.

Yö valvomista.

Oma moka se on kun valvoo myöhään ( eilen ilta myöhään sain innostuksen piirtää) ja kun lapsi herää yöllä valvomaan niin ei se auta kuin nousta ylös. Mun tyttärelläni ei ollut oikeastaan mikään hätänä iloisena jutteli ja halusi leikkiä ei vaan susostunut nukkumaan. Me jaettiin yövalvominen niin että mä valvoin 00.30 - 02.00 ja elias valvo 02.00 -04.00 ja sitten nukuttiin koko perhe aamu 10.00 niin että loppujen lopuksi ihan hyvin meni. Mua jännittää kun Eliaksella loppuu pian isyysloma ja kun Iselin aloittaa tarhan että miten sitten jaataan kaikinpuloin järkevästi nuo yövalvomiset jos kummallakin on aamuvuoro. Mutta mitäpä sitä etukäteen murehtimaan. Pitää toivoa että kaikki menee hyvin. Se on oikeastaan todella pieni huoli, eniten mua jännittää se että miten lapsemme viihtyy tarhassa. Mitä jos se vaan itkee sielä ja ikävöi meitä. :( Mä luulen että monet vanhemmat funtsii näitä samoja asioita. Mutta kohta työt kutsuu ja mun pitää laatia vielä kauppa-lista kun huomenna on juhannus ja täytyyhän meidän saada herkkuja ja hyvää kokattavaa juhanukseksi.
Tilaan loppuäiväksi sade pilven sairaalan yläpuolelle (muille voi paistaa aurinko) niin että on vilponen tehdä töitä. Mukavaa torstaita!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014


Näin tässä käy kun saa inspiraation piirtämiseen, kello käy ja kohta yö- En hoksanut että aika kului noin nopeeta. Hyvää yötä
Lisää kuvateksti


 Magasinet Jeanne d Are Living






Kohta loma ja paasemme møikkelemaan . Kuva møkilta Suomesta.

Terveisin Suklaahirmu.
Iselinin lempi pupu ja rølli <3Lisää kuvateksti
Elias ja Iselin tulivat hakemaan minut tøistæ ja kævimme kaveriperheen miehen synttæreillæ. Oli tosi mukava iltapæivæ. Mukavassa seurassa aika kuluu siivillæ. Nyt ollaan kotona ja mulla on  huomenna iltavuoro joten ei tarvi mennæ kovin aikasten nukkumaan. Sen kunniaksi uppouduin lukemaan uutta tanskalaista sisutuslehtea jonka sivuilta løytyi naita ihanuuksia:

Lisää kuvateksti
 Tallaisen ateljeen minakin haluan:)


tiistai 17. kesäkuuta 2014

 Katselin muutaman vuoden takaisia kuvia. Meinasin valita tämän mekon häämekoksi. Edelleenkin pidän mekosta mut jotain siittä puuttui.
 Tähän häämekkoon päädyin. (ostin mekon helsingin stockamnnin yläkerrasta) Aivan huippu henkilö kunta ja kaikinpuolin hyvä palvelu. Täytyy olla tosi mukava työskenellä hämmekko liikkessä (ainakin itse viihtyisin)- Kun saa ilon auttaa onnellista morsianta valitsemaan sen oikean mekon. Itselläni kesti tasan 10 minuuttia löytää unelma mekkoni.  Tässä se on:
 Olen miettinyt pitkään mitä voisin tehdä häämekolleni. Myynkö sen? vuokraanko eteenpäin? vai säilytänkö sen. Mekko on minulle tunteelisella tavalla arvokas enkä varmaan sen takia raski myydä sitä pois ja jos vuokraan tai lainaan sitä ja se menisi pilalle niin harmittaisi todella paljon. Joten mekko saa pölyttyä rauhassa.;)
Innostuin leipomaan leipää iltapalaksi kun Iselin ja Elias tykkäävät lämpymästä leivästä.
Tässä lopputulos. Kuori oli hiukan kova mutta muuten leivästä tuli todella hyvänmakuinen.


Pidetän toisistame hyvä huoli.


Kun kävelen oslon keskustassa (tai ulkomailla)  ja näen kerjäläisten paljouden mietin monesti sitä kuinka väärin on että toinen ihminen joutuu kerjäämään elantonsa. Miksi jollain toisella on niin paljon ja miksi joku toinen joutuu kärsimään? Kärsimys sinänsä on oma kapittelinssa (siittä voisin helposti kirjoittaa kirjan) onhan kärsimystä monenlaista mikä ei näy välttämättä ulospäin mutta peruselanto ja turva pitäisi olla jokaiselle ihmiselle itsestään selvyys.
Tiedän että moni saataa pitää minua naiviina koska ajattelen että jokatapauksessa me voidaan kaikki jollain tapaa auttaa heikompi osaista. Näen sen meidän velvolisuutena.  Mediassa luodaan kuva kerjäläisistä "rikolisina" jota he saattavat myös ollakin. Mutta se ei vähennä velvolisuuttamme auttaa kärsivää ihmistä. Varsinkin syksyllä kun alkaa kylmenemään ilmat niin varmasti meiltä jokaiselta pohjoismaissa töissä käyvältä löytyy yksi tai useampi ylimääräinen pipo, hanskat tai villapaita. Miksi emme voi jakaa esimerksiksi lämpymää hernekeittoa kadulla asuville.? Jos ei muuta pysty antamaan niin kohdata kanssakulkijasi hymyllä.
En voi leuhkia omilla saavutuksillani. Joskus olen jopa saattanut pelätäkkin. Mutta silloin tällöin olen saattanut kaupassa käydessäni ostaa leipää ja hedelmiä tai mc donalsisita 10 kr hamppareita. Koskaan emme voi tietää onko minun kohtaloni olla kadulla asuva. Tai en tä jos joku perheestäni, rakkaimistani joutuisi kokemaan sellaisen kohtalon?

Tällaisissa mietteissä tänään- Rakenteaan yhdessä parempi maailma. Joohan  <3

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Iltapala.



Kohta on iltapalan aika. Ainakin täällä norjassa. Norja on leipä kansaa. Täällä syödään leipää aamupalaksi, lounaaksi ja iltapalaksi. Jopa juhlissa saatetaan tarjota leipää-  Ja norjalaiset naiset ovat todella hyviä leipomaan leipää. He rakastavat leipää ylikaiken. Sellaisen käsityksen olen saanut. Kun itse yleensä otan jotain lämmintä ruokaa mukaan töihin he saattavat kummastella että miten sä jaksat syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä- Niin itse saatan ihmetellä miten joku pärjää leivällä kokonaisen työpäivän. Norjassa ei myöskään ole kouluruokaa (vaikka tietääkseni sille on ainakin kuulopuheitten peruusteella kannatajia) koululaisetkin syövät siis leipää.



Heipparallaa meiltä. Nyt on nukkumatin aika Iselinillä <3

FUTIS!!

Jalkapallo. Ihan huikea laji. Ei sitä voita mikään muu urheilumuoto paitsi ehkä korkeintaan aaloilla surffaaminen tai lumilautailu . En ole orjallinen futis fani. Mutta sillon kun ja jos katson hyvän matsin niin olen myyty.  Tiedän että siinä mielessä en ole "tyypillinen nainen " niinkuin en monessa muusakaan mielessä. Esim kuin luen tutkimuksia stereotyyppi naisesta niin tunnen kuinka olen kaukana siittä. Mua ei oikeesti kiinosta miltä näytän kun ja jos olen uppoutunut johonki mielenkiintoseen/hauskaan asiaan. Oli se sitten futis peli tai jokin muu hikinen laji. Mä en jaksa tällätä aamulla kun sen pakollisen verran (että näytän ihmiseltä, hiukset harjaan yleensä vasta bussissa) koska rakastan nukkua pitkään. Mä en myöskään jaksa viilata pilkkua siittä jos vaateita lojuu sielä täällä (yleensä se sotku maija olen minä itse ) ja siivoamisen sijasta leikin ennemmin tyttäreni kanssa. (paitsi jos on ihan pakko siivota)   Silti tykkään vaatteista, jonku verran sisutamisesta ja olla tyttö kavereitteni kanssa . (Eli nainen mä silti olen;) Mutta vielä siihen jalkapalloon takaisin. Tänään on iran-nigeria peli tulossa ja pidän Iranin puolta. Myös Portugal- saksa peli on tänään ja tietysti olen portugalin puolella. Miksikö? enpå kerro :)
Kenen puolella sinä Olet? P.s harmittaa kun Zlatan ei pelaa. Ehdottomasti ykkös suosikkini jalkapallo pelajissa.

Mukavaa futis päivää!! futis faneille ja muillekin- <3












sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Ajatuksen voima

Oletko lukenut kirjaa. " The secret" Salaisuus kirjailija Rhonda Byrneltä? Jos et ole lukenut niin kehotan lukemaan.
Kirja antaa vastauksia kysymyksiin mitä jokainen varmasti jossain elämän vaiheessa miettii enemmän tai vähemmän.Oli ne sitten henkilökohtaiseen terveyteen, työhön, ihmisuhteisiin, rakkauteen tai rahaan liittyen. Tai tosinsanoen auttaa oivaltamaan salaisuuden voiman soveltamalla maailmankaikkeuden lakeihin sisältyvää salasisuuden voimaa . Saattaa  kuulostaa "liiba laabalta" hömpötykseltä mutta kirjan mukaan salaisuuden ovat oivaltaneet myös ihmiskunnan lahjakaimmat yksilöt muunmuuassa Shakespeare,Einstein,Platon. (ja monta muuta jota en nyt muista)

Omassa henkilökohtaisessa elämässäni olen käyttänyt hyödyksi The secretin salaisuutta. Eli jos todella jotain asiaa haluan  niin secretin salaisuutta käyttäen alan lähestyä unelmaani kun alan mielessäni rakentamaan haavestani todellisuutta (ja todella uskon saavani mitä haluan) ja sitä kautta lähetän universummiin energiaa joka auttaa minua lähestymään ja konkretisoimaan sen mitä tahdon saada.
Tiedän myös että ystäväni joka haaveili uudesta työstä ja epäröi kykenevänsä saada undelma työnsä koska hakijoita oli todella paljon. (Noin 300) . Innostui vaimonsa kehotuksesta lukemaan the secret kirjan muutamaa viikkoa ennen työhaastattelua ja sai yllätyksekseen työpaikan.Sattumaa tai ei kuka tietää mutta jokatapaukseksi kirja innostaa (ainakin minua) uskomaan unelmien toteutumiseen ja positiivisen ajatuksen voimaan.


Mietin just minkä kirjan lukisin tulevalla kesälomallani jos sää tarjoaa löhöily mahdollisuuksia rantatuolilla lökötellen. Yleensä luen kahta kirjaa yhtä aikaa . Jotain romanttista hömppää ja siinä Sivussa jotain vähän syvällisempää- .

perjantai 13. kesäkuuta 2014


Tulee päivä , äiti, jolloin en enään itkekkään kun lähdet huoneesta.
Tulee päivä, jolloin et kuule minun kiukuttelevan kauppa reisulla.
Jonain päivänä Isä, en enää pyydä sinua halaamaan keskellä yötä.
Jonain päivänä et enään muista, millon viimeksi jouduit pyyhkimään poskilleni levinneen suklaan. Koittaa yö, jolloin et herää vain huomatakseen minun nukkuvan poikittain tyynylläsi. Koittaa aika, jolloin minua ei enää tarvitse kantaa unisena autosta omaan sänkyyn tai kuljettaa reppuselässä kotiin, koska pienet jalkani eivät jaksaneet perille saakka.

Elä siis kanssani hetkessä, ÄITI, ota ilo irti jokaisesta päivästä, ISÄ. Sillä koittaa päivä, jolloin en enää ole pieni.

(facebookista löysin tämän tekstin, alkuperäinen kirjottaja tuntematon. Niin totta joka sana).



Nämä  Asiat tekevät minut onnelliseksi:

1. Kun leikin lapseni kanssa ja hän kikattaa ja nauraa ilosta vääränä- Ne hetket ovat onnea parhaimillan. <3 kun lapseni on onnellinen niin olen minäkin.

2. Kun mieheni kertoo minulle oikein hauskan jutun ja saa minut iloiseksi vaikka olisinkin ollut vain hetki aikasemmin kiukkunen. Tai kun hän on kokanut jotain hyvää syötävää, sytyttänyt kynttilät ja kattanut pöydän omalla suloisella tavallaan.

3. Oma pieni hetkeni päivässä. Joskus riittää 10 minuuttia jolloin syvennyn omiin oloihini. Luen hyvää kirjaa tai ahmin (muilta näkemättä) pussilisen sipsejä- tai juustoja. (paheeni).

4. Kun tapaan lapsuuden ystäviäni (suurin osa heistä asuu suomessa niin ikävä kyllä emme näe niin usein kuin haluaisin). Heidän seurassa on aina niin helppo olla ja he hyväksyvät minut juuri tällaisena.

5. Matka. Ihan lyhytkin. Extempore jonnekin missä en ole käynyt aikasemmin. Matkustamisessa on aina jotain kiehtovaa. Eniten minua kiehtoo ihmiset. Mitä he ajattelevat, miten he elävät- Mistä he pitävät. Oikeastaan jokainen ihminen on mielenkiintoinen. Ainoastaan ylimielisten tai katkerien ihmisten seura ei houkuttele.

6. Kun opin jotain uutta mistä innostun toden teolla. Muutamia vuosia sitten tein tyttökavereitteni kanssa purjehdus reissun kroatiian ja sain opetella purjehdusta. Se oli aivan huikeeta.

7. Vanhempieni ja sisaruksieni tapaaminen. Esim. joulun tai juhlien yhteydessä. Meillä on niin älyttömän hauskaa yhdessä. Varsinkin jos pelaamme riskiä yhdessä Niinku joka joulu teemme.

8. Mummi ja vaari ja kuusamon mummo. Tätini Pirkko. He ovat lapsuudestani asti jakaneet vilpitöntä rakkautta. Pelkästään kun ajattelen heitä minun sydäämeeni valtaa lämpö- <3

9. Hyvin nukuttu yö ja Hyvä ruoka hyvässä seurassa. (Tulikin mieleen että mulla on suden nälkä)

10.  Empaatiset ihmiset jotka haluavat muille hyvää-  Kiitolisuus elämästä ja kaikesta mitä se antaa.



Onni, onnelisuus.

Mitä on onni? Olla onnellinen.? Dalailama on joskus sanonut että miksi ihminen tekee ahneuksissaan rahan vuoksi niin paljon töitä että sairastuu ja kun hän sitten sairastuu niin hän käyttää kaikki rahansa hoitoihin jotta saisi terveytensä takaisin. ( en muista sana tarkkaan eikä tämä ole ihan suora lainaus) .Nyky yhteiskunnassa meille tiedostaen ja ehka tiedostamattakin luodaan paineita siitta että me tarvitsemme koko ajan jotain suurempaa, hienompaa ja parempaa. Uskoakseni monilla ( varsinkin nuorilla lapsi perheilla) on taloudellisa paineita.
Onko onni/onnelisuus sita etta pihassa on upo uusi mersu? Talo on niin suuri ja tilava ettei sita jaksa siivota? On pelit ja pleikkarit. Kalliit vaatteet jolla nostetaan statusta.?  Jos todella pitää autoista ja haluaa satsata siihen, tai se iso talo on ollut unelma joka on toteunut ja siihen on oikeesti ollut vara, niin se on ihana asia ja tottakait ihminen saa iloita asioista mitkä hänelle on tärkeita. Mutta pointti ei ollut siinä. Se mitä ajan takaa on  että teenko elämassäni ratkaisuja oman onneni eteen vai luoko joku muu minulle ne. 
Minusta jokaisen ihmisen olisi hyvä pysahtya miettimaan mitä oikeasti todella haluaa ja mita oikeasti tarvitsee. Jos vanhemmat tekevat aamusta iltaan pitkää paivää töissa eika heillä jää aikaa nauttia siitta kauniista kodistaan jonka he valtamättä halusivat. ( vaikka se maksoi ennemman kun mihin heillä olisi ollut vara) Eivatka lapset saa vanhemiltaa aikaa. Niin olisiko asioita voinut priorisoida toisin.?
Elamassa ei koskaan  tieda huomisesta. Me emme tieda vastoinkaymisista. Siksi on mielestani tarkeätä elää tässä ja nyt. Olla kiitollinen siita mitä minulle on annettu . Se että saan jakaa hetkiä perheeni/ystavieni kanssa ja kuunella sisimpääni mitä se todella sanoo.

Tällaisin ajatuksin heräsin tähän aamuun. Toivon sinulle onnelista päivää. <3


torstai 12. kesäkuuta 2014

Ajattelin vaan toivottaa hyvää yötä. Tulin äsken iltavuorosta ja uni matti kutsuu nukkumaan. Kauniita unia ja oman kullan kuvia.






Näihin maisemiin .. Ehkä huomenna jo: Natti natti.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Just make sure youre happy in this life.

Se tunne kun heräät väärällä jalalla huonosti nukutun yön jälkeen. Torkutat 10 minuuttiia että olisit edes vähän virkeempi. (Toive ajattelua) Heräät kaksi kertaa väsyynempänä. Syöt hätäisen aamupalan ja harmittelet mielessäsi kun et kerinnyt keittää aamukahvia (pääkipu on taattu) Juokset bussin perään ja kompastut melkein kengän nauhoisisi. Unohdat eväät  (tai et kiireessä muistanut tehdä niitä) .Pukuhuoneessa huomaat että unohdit hakea työvaatteet. Palaat hakemaan ne. Kiireessä unohtu tärkeä muistinpano-vihko mutta sen annat itsellesi anteeksi. Huokaset syvään kerkesit töihin minuuttia ennen h-hetkeä. PHuh. Helpotuksen syvä huokaus. Mutta onko tällaisella fiiliksellä mukava aloittaa aamua?


Ihanteellinen aamu: Heräät linnun lauluun ja valoisaan huoneeseen ennenkuin herätyskello on kerennyt soida. Venyttelet ja pidät hartaan 5 minuutin meditaatio/jooga hetken. Tunnet miten keho on täynnä positiivistä energiaa ja hyräilet lempi musiikki kappalettasi. Istahdat parvekkeelle/terasille nauttimaan aamu teesi/kahvisi. Syöt herkullisen ja terveelisen aamupalan jonka jälkeen lähdet iloisella mielellä töihin. Bussissa luet lempi-kirjailijasi romaania josta ammennat päivääsi huumoria. Töissä istahdat hetkeksi kahvihuoneeseen vaihtaman kuulumiset työkaveeittesi kanssa ja päivä alkaa ilman huolen häivää.

Ei ole vaikea arvata kumman näistä päivistä valitset. Minäkin olisin tänään valinnut Ihanteellisen aamun. Aina vaan kaikki ei mene niinkuin tahtoisi. Mutta siittä huolimatta jokaisessa päivässä on oma kultakanttinsa kun sen osaa oikein nähdä. Miltä elämä todella tuntuisi jos ei koskaan tarvitsisi kokea ärtymystä epäonnistumista ja harmia. Osaisiko sitä antaa pienille (jotka tuntuvat harmi hetkellä niin suurille) asioille yhtä suurta arvoa. Mä luulen että mikään ei tuntuisi miltään jos välillä ei olisi noita pipo-päähän mulla on tänään bad hair day. :) Eli pakko niitäkin on olla.

Mukavaa päivää sinulle. Toivon sinulle ja minulle huomen aamuksi ihanteellista aamua! :)



tiistai 10. kesäkuuta 2014

KESÄ muttei KÄRPÄSIÄ ainakaan meilläpäin:)

Mitä hyviä puolia siinä on että tekee vuoro työtä ja joutuu välillä tekemään viikonloppuisinkin töitä?
No ainakin tänään olin mielissään siittä että keskellä viikkoa saan olla vapaalla- Kun sattu vielä loistava aurinkoinen päivä. Heti Iselinin ensimmäisten päiväunien jälkeen. Pakkasime eväät ja






uimakamppet, otimme mukkaamme kertakäyttö grillin ja hurautimme vanhalla rakkaalla mersullamme Sogsnvann nimiseen paikkaan.  Tässä muutama kuva sieltä.


maanantai 9. kesäkuuta 2014

Päikkärit. Päiväunet. Powernap. Juuri sellaiset otin tänään töitten jälkeen. Ja se oli jotain ihan uutta minulle. En koskaan yleensä, ikinä tee sitä (en oikeastaan edes tiedä miksi?) . Tai no joo. Viimeksi kun nukuin päivä unia taisi olla synnytyksen jälkeiset viikot. Mutta silloin nukuin muutenkin joka välissä kun ja vain pystyin imetyksen ja lapsen hoidon oheella. (Luonollisesti keho on väsynyt valtavan ponnistuksen jälkeen ja tarvii lepoa). Mutta nyt puhuttaan tästä päivästä. Ja todella ,todella kannatan. Mikä piristys ruiske, todellisen energia boostin sain. Tämä oli tosi hyvä juttu. Testaa sinäkin ja  nauti. <3

 Laitoin nyt pyhäpäivän kunniaksi muutaman vähän juhlalisemman kuvan. Tuo sininen mekko on yksi lempi juhla mekoistani.



Minä ja äitini- <3  Ei ehkä mikään paras kuva minusta mutta tässä kuvassa on niin paljon iloa ja äiti on erityisen viehättävä niin valitsin juuri siksi tämän kuvan.




 Energia boostini ansiosta sain siivottua koko asunnon ja sen jälkeen leikin Iselinin kanssa hippaa se on yksi Iselinin lempi leikeistä ja hänen toinen  lempi puuhansa on piiloutua sohvan taakse ja kikattaa sielä itsekseen. Elias leipo meille mustikka leipää. Ja me naurettiin yhdessä niille leiville kun ne oli niin huvitavan/hauskan näköisiä-  Näytti ihan home leiviltä. Mutta oikeesti. Ja nyt olen rehellinen vaikka maku oli hieman piimämäinen ne oli hyviä. Ja mun mielestä huippu idea laittaa mustikoita leipätaikinaan.