tiistai 31. maaliskuuta 2015

Kun mä olin pieni.

Kun mä olin pieni. Oli elämä erinlaista. Kaikki tapahtui hitaampaa. Ihmiset eivät olleet niin kiireisiä vaan kaupan kassa jonossa oli ihmisillä aikaa jonottaa. Kukaan ei kävellyt puhelin kourassa ( kännyköitä ei ollut vielä keksitty) Melkein kaikki tuntemani kavereitteni äidit olivat kotiäitejä niinkuin minunkin äiti. Naapurin täti oli usein kotona. Ihmiset olivat paljon kotona. Pääsiäisenä jotku lähtivät laskettelemaan tai kauemmaksi lomalle mutta oli tavallista että jäätiin kotiin ei tarvinnut olla kauhesti erityistä tekemistä. Vietettiin aikaa  perheen kanssa ja syötiin mämmiä ( sitä ei muuten saa täälltä norjasta) vaikka se oli pahaa ja tuli öklö olo 3 lusikallisen jälkeen. 
Eräs työkaveri kysyi minulta mitä mä olen tehnyt yleensä pääsiäisenä niin ensimmäisenä tuli mileen etten mitään  . En yhtikkäästi mitään.  Ollut vaan.tuntui kummalliselta vastata niin kuin nykyään ihmisillä on niin paljon kaikkea tekemistä. Osataanko nykyään vaan olla? Tekemättä yhtään mitään? Onko ihmisillä niin kiire arjessa että pelätään pysähtyä paikoilleen. Mitä siittä jos tylsistyn kun koko ajan ei tapahdu jotain  kivaa.Menetänkö siinä jotain?
En menetä. Pikeminkin päinvastoin. Silloin kun tylsistyy kerkeä ajatella. Ajatteleminen on hyväksi. Se muistuttaa meitä asioista mitkä on tärkeitä. Ihmistä jotka ovat rakkaita ja joista meidän täytyy pitää huolta. Se muistuttaa siittä että elämä on lyhyt ( sitääkö me pelkäämme, vanhemmista?). Välillä se muistuttaa meitä kipeistä asioista. Sellaisista ikävistä joita ei haluaisii ajatella. Mutta jos pakenemme jatkuvasti onko se hyväksi? Ihmisen täytyy kohdata, ne kipeimätkin asiat. Muuten emme saa koskaan rauhaa sydämelle ja jatkuva oman elämän maratooni vain jatkuu. Pysähdytään hetkeen. Ollaan vain. Tässä ja nyt.

Aurinkoista päivää sinulle ! :)

Elias oli ostanut meille nämä ihanat purkit. 

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Pääsiäis valmisteluja.

Aurinko alkoi paistaan tänään. Lunta in edelleen mutta tiet on sulat ja kevät fiilis alkaa nousta pintaan. Ikävä kyllä olen töissä viikonlopun mutta en nyt anna sen haitata.

Ajattelin ilahuttaa  iselinin kun se tulee kohta sisälle näillä pääsiäs tilbehööreillä :)




sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Viikonloppu ystävän ja lastemme kanssa.

Lauantai aamuna, pakkasin Iselin ja omat kamppeet laukkuun ja elias vei meidät ystäväni ja hänen lasten luokse viikonlopuksi daaliin. iselin oli aluksi vähän ihmeissään illalla kun jäimmekkin yöksi ja kävi hakemassa kengät ja näytti ovea että brum brum lähetään kotiin. Taisi olla pienellä koti ikävä, mutta kun aloimme syömään pizzaa, leikimme ja lapset saivat pääsiäis karkkeja unohtui koti ikävä. Illalla lasten mentyä nukkumaan me istuttiin ystäväni kanssa pitkä tovi juotiin teetä ja juteltiin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Meillä on niin paljon yhteisiä muistoja lapsuudesta teini/ nuoruusvuodelta. Vuoronperään molemille tuli mieleen joku hauska / huviittava tilanne ja nauroimme mahat kippurassa. Kello kului huomaamaatta ja yöunet jäi vähiin kun ei malttanut mennä ajoissa nukkumaan mutta se ei jäänyt harmittaan kun sai viettää laatuaikaa.
Aamulla Iselin heräsi ensimmäisenä ja oli niin innoissaan että halusi heti ulos pihalle leikkimään, aamupalan jälkeen se jo innoissaan juoksi ja hyppeli lumessa vaikka ulkona oli koiran ilma ja räntää satoi.(täällä on edelleen paljon lunta). Sitten elias jo tuli hakemaan meitä ja nyt on tyttö tyytväisenä nukkumassa. :)





perjantai 27. maaliskuuta 2015

Viikonloppu alkoi.

Tulin kotiin hetki sitten mukavan työpäivän jälkeen. Yleensä perjantaisin me paistamme vohveleita ( norjalainen tapa aloittaa viikonloppu) mut jostain syystä me ei tehty sitä tänään. Mä ainaskin itse unohdin koko tradition ja ehkä muutkin? Mutta tänään on perjantai ja mulla on tiedossa paljon vapaata = aikaa perheeni kanssa. Me ei olla suuniteltu melkein mitään koska äsken tulimme lomalta mutta ulkoilua, retkeilyä ja herkuttelua ei voi pois sulkea.

Täällä satoi eilen kaatamalla lunta niin paljon että lentoliikenne, taxit ja bussit pysähtyivät kokonaan eilen. Tänään bussit jo kulki normaalisti ja muukin liikenne oli avutunut. Mutta keväinen maisema on poissa ja lunta on niin paljon että ehkä täytyy kaivaa sukset esiin ja käydä hiihtämässä?
Iselin tehnyt päiväkodissa.





lauantai 21. maaliskuuta 2015

Sydämmen siveys.

Tänään luin jonku kaverini fb seinältä artikkelin että onko oikein kysyä naiselta onko hän raskaana?. Ruotsalainen tunnettujournalisti/ mediahenkilö oli saanut onniteluja vaikkei hän ollut raskaana ja hän nosti asian pinnalle.Vastaus on tietysti ehoton ei. Koskaan ei kukaan, ei lähin ystävä, sisko, vanhemmat, työkaverit tai joku muu läheinen tai vähemmän läheinen saa esittää niin epäkohteliasta kysymystä naiselle. Ai miksi? Sen tietää jokainen sisimissään. Mutta luettelen ne silti.
Kukaan ei koskaan voi tietä onko asia kuinka herkkä kyseiselle henkilölle. Hän ehkä toivoo lasta enemmän kuin mitään muuta mutta ei voi saada. Se voi johtua piilevästä sairaudesta, stressistä tai ihan mistä vain.(on saattanut menettää lapsensa ) Toinen inhottava asia on se että jos naiselta kysytään asiasta voi hän tuntea olevansa lihava ( vaikkei olisikaan) tai hän ei yksinkertaisesti halua kertoa sitä kellekkään. Se on henkilökohtainen asia jonka nainen kertoo jos haluaa tai jättää kertomatta. Itse en ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka kehtaavat kysyä asiasta. Miksi? 

Mutta nyt uppoudun kirjamaailmaan ennen kuin nukahdan. Sain joululhjaksi tämän kirjan. Parisuhdeoppaiden klassikko. God natt



Batgirl

Elias ja iselin kävi tänään ruotsissa shoppailemassa kun mä olin töissä.


torstai 19. maaliskuuta 2015

Mitä onni on.

Pohdin itsekseni ja ystäväni kanssa tänään mitä onni oikeastaan on. Tulimme siihen tulokseen että se on arkea. Sitä ihan tuikki tavallista, turvallista perheen ja rakkimitten kanssa yhdessä oloa. Se on lapsen ja meidän aikusten kiukuttelua kun olemme väsyneitä ja nälkäsiä, märkää suukkoa poskelle, eriparisukkia, makaroonilaattikkoa, kauppalistan suunittelua, töissä käymistä, sitä kun hakee lapsen päihäkodista ja saa pitkän halauksen ja ikionnellisen tytön syliinsä. Sitä on onni <3

Ja tässä pieni ajatus tämän päivän kunniaksi: be your own thing, thats the ting! 

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Äkki herätys.

Mä heräsin tänään 07.30 kun puhelin piippasi ja sain viestiin että nukunko ja voinko ottaa extra työvuoron ( minulla oli tänään vapapäivä) mietin 2 sekunttia ja vastasin että joo, sen enempää empimättä. Mun ois pitänyt käydä tänään pankissa, ostaa meille kotiin leivän säilytys purnukka, pessä likapyykivuori siivota koti ja tehdä hyvää ruokaa mutta suunitelmat meni uusiksi. Mä annoin iselin nukkua pitempään, pakkasin kimpsut ja kampsut valmiiksi barnehaagen ja laitoin aamupalat molemille valmiiksi ja siittä alkoi päivä tämä päivä. Lupasin olla tasan Tunnin päästä töissä siittä kun olin vastannut viestiin ja pidin sanani. Olin prikulleen 08.30 töissä. :) vähän puuskuttaen mutta tarmoa täynnä. Tämä energia määrä täytyy johtua viikon aurinkolomasta. :) 

Mutta tän illan otan rennosti ja skippaan jumpan. Mulla on kasa uusia lehtiä ruotsista ostettu ja pari lukematonta kirjaa lomareissulta ,arvaa kerkesinkö avamaan kirjan kansia, ni en:) Tai oikeastaan en malttanut koska meidän hotelilla oli niin paljon aktiviteetteja ja mukava seuraa.


Päivän pohdinnat:
miten voi oppia pitämään jostain mikä On normi elämää mutta mikä ei ole kivaa.

Mua stressaa ajaa autolla ahtaissa  paikoissa esim lastentarhan piha jossa joudun peruutamaan ja pelkäämään että joku lapsista juoksee auton alle.

Pyykkien riipustaminen kuivumaan ja viikaaminen.  Mä tylsistyn jo pelkästä ajatuksesta. Ja mihin ne sukat oikeasti katoaa?

..















maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kotona jälleen.

Tänään palasimme kotiin.lomalta. Oli niin tarpeen ja ihana saaha käydä rentoutumassa viikko palmujen , auringon, meren ja poolin äärellä. Parasta reissussa oli kuitenkin nähdä Iselin ilo ja viettää aikaa minun vanhempien ja Eliaksen kanssa. Vaikka matkamme alkoi hieman hankalasti, norwegian lento tukholmaan peruuntui ja jouduimme matkustaan junalla tukholmaan ( josta reissumme alkoi) ja vaikka yksi laukuistamme unohtui lentokentällä ( ja löytyi lähes samantien) niin silti matka oli täydellinnen. Niin täydellinen kuin minun maailmassa täydellinen voi olla. Se sisälsi iloa naurua, pientä tyttöä joka jaksoi loputtomiin juosta, laskea liukumäkeä nauraa ja taas juosta ja uida lasten altaalla. Ja me juostiin perässä, vuoronperään minä, elias, isi ja äiti . :) Sen lisäksi me syötiin kaikki hyvin ja paljon ja koska meillä oli all inclusive oli ruokaa tarjolla kokoajan. 

Yhtenä päivänä kävimme eläinpuistossa. Delfiiniit, pingut ja linnut oli Iselin mieleen.



Bamse ja skalman oli iselin mieleen. :)

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Lentolakko ja peruutettutlentoliput.

Meidän piti lentään tänään tukholmaan mutta eilen sain viestin että lennot oli peruuttu joten emme pääsekkään vielä matkaan :( bad luck. Eniten minua harmitti mummin puolesta kun kuulin miten harmissaan hän oli. Mutta tiedän että tämä lakko on tärkeä norwegian henkilökunnalle. Kapitalismi ei saa mennä siihen pisteeseen että ihmisten oikeudet poljetaan alas. Joten nielen oman pettymykseni ja toivon että oikeus voittaa norwegian henkilökunnalle ja toivon oma reissumme menee mutkattomasti tästä eteenpäin.

Eilen laittauiduin hieman kaupunkiin mennessä. Mä olen nykyään niin mukavuudenhaluinen että kuljen lähes aina tennarit tai kumisaappaat jalassa. Mutta välillä täytyy muistaa / jaksaa tälläytyä sen meidän naisten etu ( jos pidämme siittä). 



tiistai 3. maaliskuuta 2015

Teekupit.

Sain kaksi ihanaa teekuppia opiskelijaltani tänään lahjaksi kun oli hänen viiminen harjoittelu päivä. Aivan ihanat näistä passaa juoda ilta teet hunajan kanssa. :)

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Yatsia, ystäviä ja mutkanen vuoristotie.

Mukava viikonloppu takana. Mun lapsuuden ystävä ja hänen poikaystävänsä vierailivat meillä viikonlopun. Ilmat olivat sateiset eivätkä suosineet meitä mutta se ei haitannut. Kävimme holmenkollenilla, kahvitelimme, pelatiin yatzia ( kaikki muut sai yatzin paitsi minä? ) juteltiin pitkään, käytiin mun suosikki ravintolassa ( ei mikään perus naisten ravintola;) hahha olerys mut kun sielä on oikeesti maailman parhaat hampurilaisateriat:) ja hampurilaisten ylimpänä ystävänä olerys ja fridays on mun ykkös ravintolat. Fridaysin jälkiruuat ovat toinen hyvä syy miksi sielä kannattee myös käydä.

Tänään aloitimme ystäväni kanssa päivän treenamalla. Viikonlopun herkuttelujen jälkeen se tuntui sopivalta aloitukselta tähän päivään. Vedimme kunnon treenin melkein huomaamatta kun samalla rupatelimme. Saunoimme ja muistelimme menneitä.  Sen jälkeen tulikin jo vähän kiire kun valmistelimme päivällise ( lasangea) ja mustikka rahkaa jälkiruuaksi ja lähdimme koko porukalla ajamaan daaliin toisen ystävämme luokse. Elias halusi näyttää meille norjan kaunista vuoristo maisemaa joten kiersimme mutkien ja matkojen kautta kiemurtelevaa tietä ja mä tulin pahoinvoivaksi ja Iselin raukka oksensi.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Pääsimme perille ja nyt ollaan palattu kotiin.